Yleistä / General information

Jyrki Längman, Jorma Rauhala

Sisältö / Contents:
Yleistä Historiaa Linjatunnukset
Kalusto / Motive power and coaches
Sm1 -junien saneeraus
VR Groupin sivut / VR Group sites:
Geographical map (commuter trains).
Kaavio / Route diagram : Pääkaupunkiseudun raideliikenne

Yleistä / General information:

VR:n Lähijunat liikkuvat rataosilla
Helsinki – Karjaa, Helsinki – Vantaankoski – Tikkurila,
Helsinki – Kerava- Riihimäki ja
Helsinki – Kerava – Lahti.Arkipäivänä junavuoroja on 850.
HSL, Matkustajan opas (Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä)VR (VR Ltd Finnish Railways) has local trains running from Helsinki to Karjaa, Riihimäki, Lahti and Vantaankoski. There are 850 daily connections.
Passenger’s guide: Helsinki Regional Transport Authority (HSL)
Lähiliikennealueen liikennepaikat 1886 – (docx)

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo, Kerava ja Vantaa muodostavat HSL -alueen, jolla on käytössä oma hintajärjestelmä. Siihen kuuluu kolme vyöhykettä. Lähiseutuvyöhykkeeseen kuuluvat Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo. Seutualueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Kuntien rajat ylittävä liikenne on seutuliikennettä, poikkeuksen muodostaa Kerava–Sipoo ja Espoo–Kauniainen, jotka lasketaan samaksi maksuvyöhykkeeksi. Kun matkustetaan Helsingistä Espooseen / Kauniaisiin tai Vantaalle tai päinvastoin, niin kyseessä on seutulippu. Samoin jos matkustetaan Vantaalta Espooseen/Kauniaisiin tai päinvastoin. Kun matkustetaan Helsingistä Kirkkonummelle, Keravalle tai Sipooseen, niin silloin on kyseessä kolmen vyöhykkeen lähiseutulippu. Kolmen vyöhykkeen lähiseutulippu kattaa koko HSL-alueen. Kahden vyöhykkeen lähiseutulippu kattaa HSL-alueen muut kunnat paitsi Helsingin. Sisäiset liput kelpaavat vain kuntien sisäisessä liikenteessä; poikkeuksen muodostavat Espoo-Kauniainen ja Kerava-Sipoo, jotka lasketaan samaksi maksualueeksi. Vanhalla YTV-alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) noudatetaan HSL:n hinnoittelua. Keravalle ja Kirkkonummelle matkustettaessa noudatetaan rinnakkain HSL:n ja VR:n hinnoittelua.
Matkustettaessa lähijunalla HSL-alueen ulkopuolelle noudatetaan VR:n vyöhykehinnoittelua. Vyöhykkeet ovat A:sta H:hon. A- ja B-vyöhykkeet kattavat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueen, C-vyöhyke kattaa Keravan ja Kirkkonummen. Vyöhykkeet D:stä H:hon kattavat alueen, jonka ulkorajoina on rantaradalla Karjaa, pääradalla Riihimäki ja oikoradalla Lahti. Näiden lisäksi väli Riihimäki-Lahti kuuluu vyöhykehinnoittelun piiriin, tämän alueen ulkopuolelle kulkevat paikallisjunat ovat taajamajunia.

Helsinki and its neighbouring municipalities of Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo and Kerava comprise three travel zones. (Look at “Passenger’s guide”).
Outside Helsinki Metropolitan Area only VR zone tariff is valid. (Look at “Route diagram”.)

Historiaa

Helsinki-Hämeenlinna rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1862. Hyvinkään ja Hangon välinen rautatie avattiin liikenteelle 1873. Rata Keravalta Porvooseen avattiin liikenteelle 1874.
Helsingin seudun paikallisjunaliikenne aloitettiin 1.6.1886. Uudenlaista pääradan paikallisjunaliikennettä varten hankittiin rautateille tarkoitukseen suunniteltuja F1-sarjan höyryvetureita.
Rata Malmilta Malmin hautausmaalle avattiin liikenteelle 1895, yhteyttä käyttivät hautausmaalla kävijät ja junissa oli myös ruumisvaunuja. Rantarata avattiin Pasilan ja Karjaan välillä väliaikaiselle liikenteelle 1902 ja varsinainen liikenne alkoi 1903. Hyvinkää–Karkkila ja Riihimäki–Loppi kapearaiteiset rautatiet avattiin yleiselle liikenteelle 1912.
Henkilöliikenne Lopen radalla loppui 1949 ja rata purettiin 1954. Malmin hautausmaan radan toiminta loppui 1954 ja rata purettiin kokonaan pois. Karkkilan radan henkilöliikenne loppui 1961 ja rata purettiin 1967. Oulunkylän ja Herttoniemen välillä kokeiltiin henkilöliikennettä 21.12.1962–5.1.1963, kyseiset junat liikennöivät Helsingistä.
Rantaradan sähköistys Helsingistä Kirkkonummelle alkoi 1965 ja se valmistui 1969. Rata Martinlaaksoon valmistui 1975. Porvoon radan henkilöliikenne loppui 1981 ja henkilöliikenne välillä Hyvinkää-Karjaa loppui 1983. Museorautatietoiminta alkoi Porvoon radalla 1991. Nykyään liikennettä on kesälauantaisin Keravan ja Porvoon välillä Dm7 ”Lättähatuilla”. Kaupunkirata Helsingistä Tikkurilaan valmistui 1996 ja sen jatko Keravalle 2004. Kaupunkirata Pasilasta Leppävaaraan valmistui 2001.Tulevaisuutta:
Rakenteilla on Kehärata Vantaankosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Tämä kaupunkirata otetaan käyttöön vuonna 2015.
Pasila – Leppävaara -kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen on suunnittelupöydällä.
Kuvassa museoliikenteen kiskoautojuna Porvoon asemalla. Tällaisella kalustolla hoidettiin iso osa Helsingin seudun paikallisliikenteestä ennen sähköistystä. Aivan alusta alkaen paikallisjunat olivat kokonaan veturivetoisia ennen moottorivaunujen aikaa.. Edelleen tänä päivänä osa HSL-alueen ulkopuolelle ulottuvasta pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä hoidetaan veturivetoisella paikallisliikennevaunustolla. Kuva © Jyrki Längman.

Sähköjunaliikenteen aloituspäivämäärät / Opening dates of electric traction:

Päärata
1.9.1970 Helsinki – Hiekkaharju (17 km)
1.12.1970 Hiekkaharju – Kerava (12 km)
28.1.1972 Kerava – Riihimäki (42 km)
28.5.1972 Helsinki – Tikkurila (16 km) 3. raide
31.5.1981 Tikkurila – Kerava (13 km) 3. raide
12.8.1996 Helsinki – Tikkurila (16 km) 4. raide (Kaupunkirata)
6.5.2000 Rekola – Korso (3 km) 4. raide (Rekola – Korso on välillä Tikkurila – Kerava. ~5 km Tikkurilasta ja ~6 km Keravalta.)
21.7.2003 Korso – Kerava (6 km) 4. raide
29.9.2003 Tikkurila – Rekola (4 km) 4. raide (Korso – Kerava ja Tikkurila – Rekola välien 4. raiteen valmistuttua 3. raide oli poissa käytöstä muutostöiden takia.)
30.5.2004 Tikkurila – Kerava kaupunkiradan 3. ja 4. raiteet lopulliseen käyttöön
15.8.2004 Tihennetyn kaupunkijunaliikenteen aloitus.

Rantarata
26.1.1969 Helsinki – Kirkkonummi (38 km)
1.1.1993 Kirkkonummi – Karjaa (49 km)
23.7.2001 Helsinki – Leppävaara (11 km) 3. ja 4. raide (Kaupunkirata)

Kehärata
1.6.1975 Huopalahti – Martinlaakso (8 km)
2.9.1991 Martinlaakso – Vantaankoski (1 km)
1.7.2015 Vantaankoski – Hiekkaharju

Oikorata
3.9.2006 Kerava – Lahti (74 km)

Linjatunnukset: Route letters:

Linja   Alkaen / Ajalla           Määräasema
Route   From   / To               Destination
A      28.5.1972-25.5.1974        Kirkkonummi
A       2.6.2002-                 Leppävaara
D      29.3.2016-                 Riihimäki
E      26.5.1974-11.8.2007        Espoo
E      13.8.2007-                 Kauklahti
G       4.6.2007-12.8.2011        Saunakallio
H      28.5.1972-26.3.2016        Riihimäki
I      12.8.1996-30.6.2015        Tikkurila
I       1.7.2015-                 Myyrmäki-Lentoasema-Tikkurila (Kehärata)
K      28.5.1972-                 Kerava
L      28.5.1972-                 Kirkkonummi
M       1.6.1975-1.9.1991         Martinlaakso
M       2.9.1991-30.6.2015        Vantaankoski
N      28.5.1972-                 Kerava
P      28.5.1972-14.8.2004        Hiekkaharju
P       1.7.2015-                 Tikkurila-Lentoasema-Myyrmäki (Kehärata)
R      28.5.1972-                 Riihimäki
S      28.5.1972-25.5.1974        Kauniainen
S      27.9.1987-                 Kirkkonummi (- Karjaa)
T      28.5.1972-                 Riihimäki
U      29.5.1988-26.3.2016        Kirkkonummi (- Karjaa)
U      27.3.2016-                 Kirkkonummi
V        v. 1976-                 Ei-kaupallinen "virkajuna" Non-commercial train
X      29.3.2016-                 Kirkkonummi
Y      26.5.1974-26.9.1987        Kirkkonummi
Y       2.6.2002-26.3.2016        Karjaa
Y      29.3.2016-                 Siuntio
Z       3.9.2006-                 Lahti
	
Vuosina 1972-1976 linjatunnuksena käytettiin peltikilpeä junan keulassa. 
Vuonna 1976 otettiin käyttöön ohjaamosta käännettävä rullakilpi.

Vuonna 1975 käyttöönotetuissa Makomat -pihdeissä oli kirjaimet:
U, S, A, T, I, V, Y, L, E, M, R, H, K, N, P.

Vuonna 2002 käyttöönotetuissa Sm1/Sm2-junien päätyjen linjatunnusnauhoissa on:
Z, Y, L, E, S, U, A, M, G, V, H, R, X, T, N, K, P, I, O.