M100-Sarja

HKL Metrojuna 100 (M101-M184) (1977 – 84) /
HKL Metro train 100 (M101 – M184) (1977 – 84)

M 100 -sivusto: Ilari Saarenaho.

M101-M106, M107-M184


Nokkajuna uutena
Kuva / Photo © Jorma Rauhala


Peruskorjaamaton sarjajuna.
Kuva / Photo © Juhana Hietaranta

HKL 101-184
Yhtä metrojunayksikköä kutsutaan vaunupariksi, yksikössä aina kaksi moottorivaunua. (Pariton numero + parillinen numero). /
One metro EMU consists of two motor cars. (odd number + even number)
Sarjatunnus / Series M100
Valmistaja / Builder: Valmet / Strömberg (Tampere, Finland)
Valmistettu /
Year of construction
101+102 – 105+106: 1977 | Suunnittelu alkoi 1974. / Development started in 1974.
107+108 – 117+118: 1980
119+120 – 135+136: 1981
137+138 – 153+154: 1982
155+156 – 169+170: 1983
171+172 – 183+184: 1984
Leveys / Width 3,2 m
Pituus / Length 22,1 m (vaunu / one car)
Korkeus / Height 3,7 m
Junarungon pituus / Length of “EMU” 44,2 m
Pyörästön pituus / Wheelbase 2,2 + 15 m
Pyörän halkaisija / Wheel diameter 850 – 760 mm (uusi – loppuunkulunut / new – worn out)
Akselijärjestys / Wheel arrangement BoŽBoŽ+BoŽBoŽ
Ratamoottorit / Traction motors 4x Strömberg HXUR/E 50562
Moottoriohjaus / Motor controller Taajuusmuuttaja / Inverter (Strömberg Asynchronous Motor Inverter [SAMI])
Teho / Output 125 kW  (moottori / one motor)
Suurin nopeus / Max. speed 90 km/h (rajoitettu 80 km/h / limited to 80 km/h)
Suurin rakenteellinen nopeus / 100 km/h
Jarrut / Brakes -Sähköjarru / Electric brake
-Paineilmajarru / Air brake
-Kiskojarru / Rail brake
Omapaino / Empty weight 31,6 t (vaunu / one car)
Akselipaino / Axle load 7.9 t
Istumapaikkoja / Seating capacity 65 (vaunu / one car )
Ovikoneisto / Door * Sähkökoneisto / Electric *(101-106 = Paineilma / Pressured air)
Lattiakorkeus / Floor heigh 1120 mm
Kaikki nykyiset (M100, M200) ja tulossa olevat Helsingin metrojunat voidaan mekaanisesti kytkeä yhteen hinausta varten. Eri junasarjoja yhteen kytkettäessä pitää vain estää sähköisen osan kytkeytymisliike.
All current (M100, M200) and the upcoming release of the Helsinki Metro trains can be mechanically connected together for towing.
M101 – 106, peruskorjaamattomat kulkevat omana junanaan. Ei voi liittää muihin.
Automaattiajoon varustettuja vaunupareja ei voi liittää muihin vaunupareihin (2013).
Nokkajunat on jätetty pois aktiivikäytöstä kesän 2017 aikana. Syksyllä vaunuparit 103+104 ja 105+106 ovat olleet lähinnä varakalustona.
Vaunuparista 101+102 ei ole enää käytettävissä. Siitä on purettu ohjaamon sisustus ja ohjaamoa käytetään makettina sarjajunien peruskorjauksessa tehtäviä muutoksia varten.


Nokka nykyään
Kuva / Photo © Juhana Hietaranta


Peruskunnostettu M100.
Kuva / Photo © Ilari Saarenaho

Vaunukohtaiset tiedot / Data on vehicles

M100-sarjasta

– Koejunista nokkajuniin

Metron koejunat (M1-M6) hankittiin nimensä mukaisesti kokeilukäyttöön. Metrosta piti tulla alunperinkin automaattinen, joten koejuniin sekä metron koerataan (Susitie – Metrovarikko) oli asennettu tarvittavat automaattiajolaitteet. Koejunilla pidettiin myös yleisöajoja, jonka jälkeen metrotoimisto pyysi matkustajiltaan palautetta junista ja varsinkin niiden sisustuksesta.

Testauksien aikana kerättyjen tietojen ja kokemusten, sekä matkustajien palautteiden perusteella oli aika tilata uusi junasarja. Metron rakennustöiden hitaassa etenemistahdissa oli hyväkin puolensa, sillä 1970-luvulla elektroniikan kehitys oli nopeaa. Kuudessa vuodessa koejunien tasavirta -moottorikäytöt kävivät auttamatta vanhaksi. Suomalainen sähkötekniikan valmistaja Oy Strömberg Ab oli kehitellyt muutamien vuosien ajan vaihtovirralla toimivaan oikosulkumoottoriin taajuusmuuttajaa, jolla oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta voitaisiin säätä portaattomasti. Neuvottelujen tuloksena Strömberg ja Metrotoimisto päättivät käyttää tätä tekniikkaa tulevassa M100 -junasarjassa. Päätös oli oikea, ja taajuusmuuttaja teki läpimurtonsa. Näin ollen M100 -sarjasta oli tulossa ensimmäinen taajuusmuuttajaohjauksinen metro maailmassa. M100-sarjan suunnittelun pääkohtana oli junien käyttökelpoisuus Helsingin talvessa, sillä oltiinhan Helsinkiin rakentamassa maailman pohjoisinta metroa.

Vaikka koejunat poikkesivat hyvinkin paljon M100-sarjasta, oli niissä jotain yhtäläistäkin. Metrojunan oranssi väri oli yksi harvoista metropäätöksistä, jonka kaupunginvaltuutetut tekivät yksimielisesti ilman jälkipyykkiä. Oranssilla värillä haettiin rauhallisuutta, turvallisuuden tunnetta, sekä piristystä Helsingin värittömiin maisemiin. Vaunun muotoilussa haettiin ajattomuutta, sillä metrojunan piti miellyttää silmää myös 20-vuoden kuluttua. Muotoilu suotiin Antti Nurmesniemen ja Börje Rajalinin käsiin.

Kuva / Photo © Jorma Rauhala 29.1.1972

Kuva / Photo © Jorma Rauhala 13.4.1975

Sulje ikkuna / Close window